Tutkittua tietoa liikkeestä ja hyvinvoinnista

Liikunnalla on tutkitusti useita terveyttä edistäviä positiivisia vaikutuksia. Se parantaa muun muassa yleistä terveydentilaa ja oppimista. Liikunnan avulla voidaan myös luoda yhteisöllisyyden kokemuksia sekä lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tutkimusmenetelmien kehittyessä myös paikallaanolon haitallisuudesta sekä jo kevyenkin liikuskelun lisäämisen aiheuttamista terveyshyödyistä on saatu tieteellistä näyttöä.

Tutkittua tietoa liikkeen ja hyvinvoinnin edistämisestä

Sivulle on koottu päivittyvä listaus tutkimusartikkeleista, joissa on tutkittu toisen asteen opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia. Osassa tutkimuksista liikettä ja hyvinvointia on voitu edistää tutkitusti tehokkailla toimenpiteillä ja menetelmillä.

Tutustu kirjoituksiin ja poimi tutkitusti tehokkaita vinkkejä omaan työhösi edistämään oppilaitoksesi aktiivista toimintakulttuuria ja hyvinvointia.

Sivulle on koottu myös erilaisia raportteja toisen asteen opiskelijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Raporttien tuloksia voit hyödyntää oman terveyden edistämistyösi tai opetuksesi tukena.

Tutkimuskirjoitukset

LIITU 2020 — Harva nuori liikkuu riittävästi

Toisen asteen opiskelijoiden LIITU-tutkimusaineisto kerättiin syys–joulukuus­sa 2020 sähköisillä kyselyillä ja liikemittareilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 5333 nuorta, joista 4958 opiskeli lukiossa ja 375 ammatilli­sessa oppilaitoksessa. Koska ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten osallistujamäärä jäi pieneksi, päädyttiin tulosluvuissa esittelemään lukiolais­ten ja ammattiin opiskelevien nuorten tulokset erikseen omissa osajoukoissaan.

Tutkimustulosten perusteella harva nuori liikkuu suositusten kannalta riittävästi. Kyselytutkimuksen perusteella vähintään tunnin päivässä viikon jokaisena päivänä (Lasten ja nuorten liikkumissuositus) liikkuu 14 % ja liikemittaritulosten mukaan vain 2,6 % lukiolaisista. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että osuus päivittäisen liikkumissuosituksen saa­vuttavista vähenee iän myötä edelleen, kun raja-arvona pidetään lasten ja nuorten liikkumissuositusta.

Suurin osa lukiolaisista liikkui omatoimisesti. Reilu kolmasosa liikkui myös seurojen ja yritysten järjestämässä toiminnassa. Yleisimpiä liikuntamuotoja talvella olivat kävelylenkkeily, kuntosalihar­joittelu, juoksulenkkeily, jääpelit sekä laskettelu/ lumilautailu. Kesällä harrasteituista lajeista suosituimpia olivat juoksulenkkeily, kävelylenkkeily, pyöräily, kuntosaliharjoittelu sekä uinti. Opiskelumatkat kä­vellen tai pyöräillen kulkee opiskelijoista reilu kolmasosa.

Tutkimuksen kaikki tulokset on julkaistu Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-raportissa (julkaistu 27.5.2021).

Toisen asteen opiskelijat näkevät liikunnan myönteisessä valossa

Alle 18-vuotiaiden fyysisen aktiivisuuden suosituksen (väh. 60 min päivässä, seitsemänä päivänä viikossa) täyttää enää yhdeksän prosenttia lukiolaisista ja kuusi prosenttia ammattiin opiskelevista opiskelijoista. Kolme neljästä toiseen asteen opiskelijasta (75 %) haluaisi kuitenkin liikkua nykyistä enemmän. Iso osa opiskelijoista myös kokee, että liikunta tukee opiskelua.

Tulokset selvisivät osana Liikkuva opiskelu -ohjelmaa tehdyn Opiskelijan fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointi -tutkimuksen tuloksia. Lue tutkimuskirjoituksesta myös muun muassa opiskelijoiden mielipiteitä liikkumisen esteistä sekä keinoista, joita he pitävät mielekkäimpinä opiskelupäivän aikaisen liikkeen lisäämisessä. Kirjoitus on julkaistu 25.2.2021.

Raportit

Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019 (PDF)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista ja luotettavaa, maakunnallista ja paikallista seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta.

Tuloskortti 2018 – lasten ja nuorten liikunta Suomessa (PDF)
Lasten ja nuorten liikunnan tuloskortti on tutkimuspohjainen yhteenveto, jossa esitellään kattavasti lasten ja nuorten liikunnan ja liikkumisen eri osa-alueiden tilannetta varhaiskasvatusiästä opiskeluikään. Myös lasten ja nuorten liikunnan edistämisen tilannetta Suomessa, kunnissa ja kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatusyksiköissä tarkastellaan kattavasti.

Seuraava Tuloskortti julkaistaan v. 2022. Tuloskorttia on koostamassa suomalaisista alan asiantuntijoista koostuva ryhmä.

Nuorten hyvinvointikertomus (verkkosivusto)
Helsingin kaupungin nuorten hyvinvointikertomus kertoo esimerkinomaisesti, miten nuorilta koottua hyvinvointitietoa voi parhaimmillaan käyttää tietoperustaisen johtamisen ja palvelujen kehittämisen tukena. Hyvinvointikertomus koostuu neljästä tiedon osa- alueesta: indikaattoreista, kokemustiedosta, tutkimuksista ja blogeista.

Videot

Liike vaikuttaa -videosarja käsittelee tutkittua tietoa liikkeen vaikutuksista nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja jaksamiseen.

Videoiden asiantuntijat

  • Tommi Vasankari, johtaja, lääketieteen tohtori, UKK-instituutti
  • Minna Huotilainen, aivotutkija, Helsingin yliopisto
  • Anu Kangasniemi, PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LIKES

Tutustu myös

Jaa: