Sisältö
Miksi ryhmäyttäminen kannattaa?
Ryhmäyttäminen lisää opiskelupäivien aktiivisuutta. Aktiivinen toimintakulttuuri oppilaitoksissa parantaa jaksamista, opiskelukykyä ja oppimista sekä lisää osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia.
Ryhmän merkitys opiskelijoille on tärkeä, sillä hyvin toimiva ryhmä vaikuttaa opiskelijan hyvinvointiin ja oppimiseen. Siksi myös ryhmäyttämistä kannattaa suunnitella ja siihen kannattaa käyttää aikaa. Ryhmäytyminen vahvistaa yhdessä tekemistä sekä luottamuksellista ilmapiiriä. Usein erilaisiin ryhmätöihin ja ryhmässä tekemisen yhteyteen voidaan helpommin lisätä myös liikettä ja aktiivista liikuskelua.
Muutos yksilön ja koko ryhmän toiminnassa voi käynnistyä jo pienestäkin aiemmin totutusta ja poikkeavasta muutoksesta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi musiikin, liikkeen, pelien sekä leikkien käyttö tai uusi ympäristö.
Tuntien alkuun sopivia aktiviteetteja
Mikä? Erilaisia tapoja tunnin aloittamiseen. Aktiviteetit voivat esimerkiksi keventää tunnelmaa, rentouttaa ja innostaa tulevan aiheen pariin.
Miten? Alla lista ideoista tunnin aloittamiseen. Ideoita voi käyttää myös tunnin aikana ja sen päätteeksi.
Tervehdi jokaista opiskelijaa
- Luo oma tapasi, jolla tervehdit jokaista opiskelijaa. Moikkaus, ylävitoset, “Mitä kuuluu?”, luovat opiskelijalle tunteen, että hänet on huomattu.
Soita musiikkia
- Laita musiikki soimaan. Musiikki voi liittyä esimerkiksi tunnin aiheeseen. Sen avulla voidaan myös rauhoittaa tai energisoida opiskelijoita.
Liikkeelle
- Liikaa energiaa? Pidä taukoliikunnallinen hetki esimerkiksi venyttelyn, liikkuvuuden tai pienen lihaskuntojumpan parissa. Löydät vinkkejä taukoliikunta-osiosta.
Minuutin juttelu
- Innosta opiskelijat keskustelemaan toistensa kanssa ennalta annetusta aiheesta tai anna heidän valita aihe.
Hauska väittely
- Innosta opiskelijat väittelemään hauskasta aiheista esimerkiksi jäätelö vs. karkki, hiihto vs. sauvakävely.
Fiiliskierros
- Fiiliskierroksen voi toteuttaa monella eri tapaa. Opiskelijat voivat kertoa vuorollaan oman fiiliksen yhdellä sanalla. Fiiliksiä voi käydä läpi myös kuvien avulla. Tulosta tunnille kuvia ja ohjeista jokaista opiskelijaa valitsemaan yksi itseä puhutteleva kuva. Opettaja voi ohjeistaa valitsemaan kuva esimerkiksi oman tämänhetkisen fiiliksen, tulevan fiiliksen tai odotusten mukaan. Jokainen opiskelija näyttää vuorollaan minkä kuvan valitsi ja kertoo fiiliksensä.
Nimien opetteluun sopivia aktiviteetteja
Keitä on paikalla?
Mikä? Lyhyt nimiaktiviteetti, joka voi myös herättää hilpeyttä.
Miten? Kirjoita koko nimesi silmät kiinni paperille/taululle tai chattiin. Sitten avaa silmät ja kirjoita nimesi edellisen perään silmät auki.
Missä? Luokkatilassa tai etänä.
Nimi + liike
Mikä? Opetellaan nimiä ja liikutaan samalla.
Miten? Valitkaa suoritusjärjestys. Ensimmäinen sanoo oman nimensä ja tekee liikkeen. Seuraava toistaa edellisen nimen ja liikkeen ja sanoo oman nimensä ja tekee uuden liikkeen. Jatketaan samaa suoritusjärjestyksessä. Aktiviteettiin voi tuoda lisää haastetta, kun vuorossa oleva toistaa kaikki aiemmat nimet ja liikkeet, ei vain edellisiä. Lisäksi muut osallistujat voivat toistaa liikkeet yhdessä.
Missä? Luokkatilassa tai etänä.
Vinkki! Etänä toteutettuna voit kertoa suoritusjärjestyksen esimerkiksi kirjoittamalla järjestyksen chattiin.
Nimispesiaali
Mikä? Lisätään hauskuutta nimien opetteluun. Samalla opitaan myös hieman lisää toisista.
Miten? Näytä opiskelijoille alla olevat vaihtoehdot erilaisista tavoista muodostaa omat nimensä
- salapoliisinimi = lempiväri + lempieläin
- agenttinimi = toinen nimi + kadunnimi
- rap-nimi = etunimen ensimmäinen kirjain + sukunimen 3-5 ensimmäistä kirjainta
Opiskelijat kirjoittavat oman spesiaalin nimensä esimerkiksi chattiin tai taululle. Käykää ne yhdessä läpi tai yhdistäkää uudet nimet johonkin toiseen aktiviteettiin.
Jäänmurtaja -aktiviteetit
Pantomiimi ryhmissä
Mikä? Pidetään hauskaa ja päästetään luovuus valloilleen. Samalla opiskelijat tekevät yhteistyötä, joka edistää ryhmäytymistä.
Miten? Opiskelijat jaetaan ryhmiin. Ryhmille valitaan/arvotaan aiheet (esimerkiksi elokuvat, sarjat, sanonnat tai yhdyssanat). Jokaisella ryhmällä on tietty määrä aikaa suunnitella oma esityksensä annetusta aiheesta pantomiimin (draamallinen esitys ilman ääntä) keinoin. Kun esitys on valmis, ryhmät esittävät ne toisille ja muut yrittävät arvata aihetta. Ensimmäisenä oikein vastannut saa omalle ryhmälleen pisteen.
Missä? Luokkatilassa tai etänä.
Vinkki! Etänä opiskelijat on hyvä jakaa suunnitteluvaiheessa esimerkiksi virtuaalisiin huoneisiin. Etänä jokainen esittää esityksensä omassa ruudussaan. Tällöin arvaajien on hyvä pitää kameransa kiinni esityksen aikana, jotta esittäjät löydetään ruudulta helpommin. Etänä arvaukset voi kirjoittaa chattiin.
Ankkaloru
Mikä? Opiskelijat tekevät yhteistyötä lorun lausumisessa. Yhdessä onnistuminen lisää positiivista tunnetta ja vahvistaa ryhmää.
Miten? Valitkaa suoritusjärjestys (piirissä tai etäjärjestys). Opettaja näyttää opiskelijoille lorun, jota he toistavat sana kerrallaan. Jokainen opiskelija lausuu vain yhden sanan kerrallaan, jonka jälkeen vuoro siirtyy toiselle. Loru suurenee ja pitenee sen edetessä. Tavoitteena on päästä kierros loppuun ilman virheitä.
Loru: “Yksi ankka, kaksi jalkaa, kvaak. Kaksi ankkaa, neljä jalkaa, kvaak, kvaak” jne.
Missä? Luokkatilassa tai etänä.
Vinkki! Etänä toteutettuna kerro opiskelijoille suoritusjärjestys esimerkiksi kirjoittamalla järjestys chattiin.
Lasketaan yhdessä
Mikä? Lasketaan ryhmän kanssa yhdessä numeroita yhdestä eteenpäin. Tehtävä voi aiheuttaa hilpeyttä tai turhautumista, mutta myös onnistumisen kokemuksia ryhmänä.
Miten? Opiskelijoiden on tarkoitus laskea numeroita yhdestä kahteenkymmeneen (1-20). Tavoitteena on, että vain yksi opiskelija sanoo numeron kerrallaan eli, jos kaksi opiskelijaa sanoo saman luvun samaan aikaan, on heidän aloitettava alusta.
Missä? Luokkatilassa tai etänä.
Vinkki! Kokeile laittaa opiskelijat piiriin niin, että heillä on kasvot poispäin piirin keskustasta tai etänä kamerat kiinni. Jos laskeminen onnistuu loppuun asti, voi se opiskelija, joka sanoi viimeisen numeron (20), keksiä jonkun numeron tilalle liikkeen. Esimerkiksi numero 3 tilalla ei sanotakaan kolme vaan noustaan seisomaan.
Tuo minulle
Mikä? Hauska aktiviteetti, jossa etsitään lähiympäristöstä asioita pyydettävään aiheeseen liittyen.
Miten? Opiskelijat voivat jakaantua joukkueisiin tai toimia yksin. Opiskelijoiden on tuotava näytille jokin asia, joka liittyy annettuun aiheeseen. Esimerkkiaiheita: jotain vihreää, jotain uutta ja pehmeää.
Missä? Luokkatilassa tai etänä.
Vinkki! Voit käyttää tätä myös tutustumisaktiviteettina niin, että valitset henkilökohtaisempia aiheita. Luokkaympäristössä toteutettuna voit jakaa opiskelijat joukkueisiin ja asettaa heidät jonoon. Jonon ensimmäisen täytyy tuoda asia opettajalle ja sen jälkeen vuoro siirtyy seuraavalle. Joukkueet voivat saada itselleen pisteitä sen mukaan, kuka oli nopein.
Tutustumisaktiviteetteja
Kuutamolla
Mikä? Tutustumista, jossa täytyy pitää pokka.
Miten? Jokainen opiskelija valitsee kolme väitettä itsestään, joista kaksi on totta ja yksi valetta. Opiskelijat kertovat nämä vuorotellen muille ja muut arvaavat, mikä väittämistä ei ole totta. Opiskelijat voivat kysyä väitteiden esittäjältä tarkentavia kysymyksiä.
Missä? Luokkatilassa tai etänä.
Bingo
Mikä? Tutustumista, jossa liikutaan ja bingoillaan!
Miten? Anna opiskelijoille tyhjä paperi. Jokainen piirtää paperille yhdeksän ruudun ruudukon. Tämän jälkeen opiskelijat kirjoittavat jokaiseen ruutuun jonkin asian itsestään. Sen jälkeen opiskelijat yrittävät löytää muita, jotka ovat kirjoittaneet samanlaisia asioita bingolapuilleen. Saman asian jakavan opiskelukaverin nimen voi kirjoittaa omaan lappuun ja näin opetellaan samalla nimiä. Bingon saa kolmesta peräkkäisestä yhdistävästä tekijästä.
Missä? Toimii parhaiten luokkatilassa tehtynä.
Pikatreffit
Mikä? Tutustumista eri aiheiden kautta pienissä ryhmissä.
Miten? Opiskelijat liikuskelevat tilassa. Äänimerkin ja ohjeistuksen (kuinka monta opiskelijaa/ryhmä) myötä he hakeutuvat ryhmiin (esim. 3–5 hlöä) keskustelemaan annetusta aiheesta (esim. jotain oppituntiin liittyvää, mielipiteeni opiskeltavasta aineesta, unelmani ja mielipide kouluruoasta). Äänimerkin myötä opiskelijat jatkavat liikuskelua ja aktiviteetti jatkuu samaan tapaan.
Missä? Parhaiten livenä, mutta etänä voi käyttää virtuaalisia huoneita.
Tutustumisjana
Mikä? Tutustutaan ja liikutaan janalla.
Miten? Luokkahuoneeseen tehdään kuviteltu jana, jonka toisessa päässä on kyllä, toisessa ei ja näiden välissä ehkä/en tiedä. Opiskelijoille kerrotaan väittämiä ja he liikkuvat janalla sen mukaan, mitä itse ajattelevat aiheesta. Esimerkkiaiheita tutustumiseen liittyen: pidän kouluruoasta, tiedän mitä haluan opiskella toisen asteen opintojen jälkeen tai opin parhaiten kirjasta lukemalla.
Missä? Toimii parhaiten luokkatilassa. Etänä väitteisiin voi vastata reaktioilla, jumppaliikkeellä tai nostamalla esimerkiksi käden tai tietyn värisen lapun kameran eteen.